Guyline 95: toukokuuta 2016

Uudet ikkunat valmiina

Vanha rakenne

Ikkunoita voisi pitää Guylinen jonkinlaisena akilleen kantapäänä. Ongelma ei niinkään ole siinä, että ikkunat olisi huonosti tai huolimattomasti tehty vaan siinä, että kun ikkunoita pitää korjata tai vaihtaa, se ei ole kovin helppoa. Ikkunat on ns. laiminoitu runkoon kiinni. Miten se sitten käytännössä on tehty, sitä en tiedä, mutta lopputulos on siisti ja hyvän näköinen. Rakenne on alla olevan kuvan kaltainen.

Ikkunan alkuperäinen kiinnitys

Ikkunat ovat 8mm vahvaa akryyliä ja ne on hyvin loivasti viistetty ulkoreunasta niin, että liima-aineen lisäksi ikkunoita pitää paikallaan ikkunan kehys tai veneen runko, joka "lukitsee" ne paikoilleen mekaanisesti. Kuvassa näkyvä punainen alue on ilmeisesti täytetty liima-aineella asennuksen yhteydessä. Liima-aine on kovaa joustamatonta valkoista hartsia tai jotain sen tapaista ainetta.

Irrotettu ikkuna, ulkopuoli ylöspäin

Ikkunan liimapinta on karhennettu ilmeisesti ajamalla hyvin ohut kerros n. 0,5mm pinnasta pois jyrsimellä. Ikkunan pinta on täysin rungon tasolla, eikä ikkunan ja rungon välistä voi erottaa mitään saumaa. Ikkunasta on tullut ikään kuin yhtä puuta rungon kanssa, kun se on tällä tavoin "laminoituna" runkoon kiinni,.

Rakenne on kuitenkin pohjimmiltaan huono. Akryylin lämpölaajanemiskerroin on huomattavasti suurempi, kuin lasikuidun, joten ikkunan ja rungon välissä pitäisi periaatteessa olla jonkinlainen joustava liikuntasauma, koska sitä ei ole, se aiheuttaa jatkuvaa jännitystä ikkunaan. Myös rungon mekaaninen eläminen sekä iskut ja kolhut rasittavat liitosta. Jos ja kun ikkunan liitokseen sitten tulee pienikin hiusmurtuma, se ei enää umpeudu mitenkään. Joustava liitos antaisi periksi murtumatta. Hyvin pientä hiusmurtumaa voi olla jopa mahdoton havaita silmin, mutta vesi "havaitsee" sen kyllä. Yleensä sen huomaa käytännössä vasta sitten kun sieltä menee vettä läpi asti, eikä silloinkaan varsinaista veden sisäänmenoaukkoa välttämättä pysty näkemään mistään. Vesi tykkää mennä kapilaari-ilmiön ansiosta pienistä aukoista ja uittaa sitten rakenteita myöden hyvin pitkiäkin matkoja. Kun sitten vettä jää vielä talveksi mahdolliseen murtumaan, jäätyminen rikkoo sitä entistä enemmän.

Luja joustamaton liitos aiheuttaa siis ikkunaan jännitystä, erityisesti kun ikkuna lämpölaajenee. Akryyli ei oikein tykkää jatkuvasta jännityksestä ja jännitys aiheuttaakin aikaa myöden ns. jännistyssäröilyä, joka näkyy ikkunan pinnassa pienenpieninä poreina. Jännityssäröilyllä ei ole kovinkaan suurta vaikutusta ikkunan kestävyyteen, mutta ikkuna alkaa vähitellen näyttämään rumalta, kuluneelta ja vanhalta.

Huolimatta pohjimmiltaan huonosta tavasta toteuttaa liitos, se on ollut yllättävän hyvä ja kestävä. Monissa Guylineissa liitos on kestänyt jopa kymmeniä vuosi ilman vuotoja. Lisäksi kestävyyttä voi parantaa huomattavasti laittamalla ikkunan ja rungon saumaan koristeteippauksen, joka estää veden pääsyn suoraan saumaan ja mahdollisiin hiusmurtumiin. Mutta teippaus pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen vaurioita ja pinta pitää puhdistaa hyvin, jotta teippaus kestäisi mahdollisimman pitkään. Teippinä pitää käyttää hyvälaatuista esim. 3M:n vinyyliteippiä ja teipin kunnosta täytyy pitää huolta. Missään tapauksessa ei kannata käyttää ilmastointiteippiä edes väliaikaisesti, koska se hapertuu auringonvalossa parissa viikossa ja jättää jälkeensä liiman, jota on todella hankala saada pois.

Omassa yksilössä ikkunan reunat oli joskus aikanaan myös teipattu, mutta teippaukset olivat joistakin paikoista vaurioituneet ja niitä oli jälkeen päin paikkailtu huonommilla teipeillä. Saumat olivat vuotaneet useista kohdista ja ikkunoita painelemalla näki selvästi kohtia, joista ikkuna oli irti liimauksistaan. Ikkunoiden vuotavia kohtia oli yritetty paikkailla kaiken maailman silikoneilla ja sisäpuolelta koristelistojen takaa butyylimassalla tai jollakin vastaavalla. Joten päätin ryhtyä urakkaan.

Vanhojen ikkunoiden irrotus

Koska ikkunat olivat jo osittain jostain kohtia irti, päätin lähteä väkivaltaisell linjalle ja naputella ikkunat irti taltalla ja vasaralla. Taltta ikkunan ja karmin väliin veneen sisäpuolelta ja sitten naputtelemaan. Näin jälkiviisaasti ajateltuna se ei ehkä ollut paras tapa irroittaa ikkunat. Se oli kyllä nopea tapa ja ikkunat lähtivät kaikkiaan ehkä 10-20 minuutissa irti. Mutta samalla mukana lähti ikkunoiden liima-ainetta ja ikkunoiden karmeista lähti palasia muutamista kohdista.

Liima-ainetta irtosi ikkunoiden mukana.

Jos keksitte jonkun siistemmän tavan irrottaa ikkunat, niin etteivät karmit vaurioidu, niin ehdottomasti kannattaa tehdä se sillä tavalla. Itse olen ajattelut näin jälkeen päin, että ehkä jollakin pienellä upotussahalla karmin reunat olisi voinut sahata irti ja kulmissa käyttää dremeliä tai vastaavaa pikkujyrsintä. Siinäkin saattaa olla omat ongelmansa, reunan ajaminen tasaisesti suoraan voi olla hankalaa jne. Myös ikkunan sahaaminen yksinkertaisesti keskeltä kahtia voisi helpottaa ikkunan irrottamista, koska silloin ikkunaa voisi vetää karmista ikkunan keskustaa kohti, yrittää voittaa karmin reunassa olevaa kiilamaista rakennetta.

Vaurioiden korjaus

Karmien sisäreunalla ei niinkään ole merkitystä, koska ne eivät alun alkaenkaan olleet erityisen siistit, koska ne jäävät koristelistojen alle piiloon, mutta ulkoreunat pitää kitata ja hioa hyvin.

Kitattu ja hiottu kohta

Karmien ulkoreunojen kittaus on erityisen ärsyttävää touhua, koska se on tuollainen kuvassa näkyvä ulkokulma, johon on hankala saada sopivasti kittiä. Työasentokaan veneen kannella ei ole kovin mukava

Plastic paddingiltä on ainakin monia kittejä ja niitä on helposti saatavana, mutta en tiedä kiteistä niin paljon, että osaisin sano mikä merkki nyt olisi sitten parasta. Isompien reikien täyttämiseen kannattaa käyttää joka tapauksessa jotain ns. lasikuitukittiä, joka sisältää hieman lasikuitua, jolloin siitä tulee lujempi. Plastic paddingin gelgoat filleriä ei kannata käyttää kuin ihan pienten kolojen ja naarmujen täyttämiseen, se on erittäin ohutta ja suttaavaa tavaraa ja sillä on hankala täyttää vähänkään syvempää koloa. Usein ensimmäisen hionnann jälkeen kittiin jää jotain pieniä koloja, niiden siistimiseen tuo gelcoat filleri on ihan hyvää.

Hionta onnistuu ihan käsin hiomalla 60 karkeudella ja viimeistelyyn jotain 120 tai 150 karkeutta. Tämän hienompaa ei oikeastaan tarvitse käyttää, jos reunat maalaa sudilla, Mutta jos nyt haluaa, niin voihan sen hioa vielä hienommalla ja maalata sitten ruiskulla, ruiskulla maalatessa vain täytyy peittää niin paljon muita pintoja. Nurkissa voi olla helpompi käyttää dremeliä tai jotain muuta vastaavaa pikkuhiomakonetta.

Hiomatuki

Yllä olevan kuvan näköinen hiomatuki on ehdottoman hyvä tässä hommassa. Siinä paperi käännetään pitkien reunojen yli tuen päälle ja paperi istuu siinä hyvin ja tukevasti. Pitkiä reunoja on helppo hioa sillä ja ulkokulman saa siististi suoraksi, myös tuen yli käännetyllä reunalla voi hioa. Osta santapaperia rullassa, se on edullisempaa ja siitä on helppo taittaa sopiva pala hiomatukeen. Käytä paljon santapaperia, kun vanha menee tukkoon tai teho heikkenee heitä se pois ja ota uusi, älä sääli sitä. Huonolla paperilla voi saada jotain aikaan, mutta kunnon paperilla säästät itseäsi ja aikaasi, eikä paperi ole niin kallista, että sitä kannattaisi paljon säästellä.

Maalaus

Koska kitti on eri väristä kuin veneen runko, jää kitistä "läikkiä" ikkunan ympärille, joten päätin siistiä reunat maalaamalla ne. Täsmälleen saman värin löytäminen, kuin veneen nykyinen pinta, voisi olla hankalaa ja siltikin lopputuloksena voisi olla jonkinlainen raja ikkunan ympärillä, joten valitsin väriksi mustan. Ikkunoiden väliset karmit ovat olleet joissakin malleissa muutenkin mustat.

Ikkunoiden maalaus

Teippasin ikkunoiden ympärille 2cm rajan ja maalasin reunat mustalla automaalilla. Teipin otin pois välittömästi maalaamisen jälkeen, jotta se irtoaa siististi maalista. Minun mielestäni automaali sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Automaalia saa juuri sen sävyisenä kuin haluaa, ne ovat kaksi komponenttisia, eli niihin sekoitataan kovete. Ne peittävät hyvin, mutta ne eivät muodosta sellaista paksua kalvoa, kuin epoksit. Ne kuivuvat nopeasti ja kuivuttuaan ne kestävät liottimia. Niitä saa myös hyvin pieniä määriä, itse ostin 2dl, joka maksoi n. 15€ ja maalaamiseen meni lopulta ehkä 0,5dl. Epoksimaalia ei olisi välttämättä saanut mustana ja se olisi tullut kalliimmaksi, koska niitä pitää yleensä ostaa vähintään litra kerrallaan.

Uudet ikkunat

Mietin aluksi millaiset uudet ikkunat laittaisin tilalle. Kun puhutaan veneen ikkunoista, niin materiaalivaihtoehtoja on paljon, eikä oikein mikään ole täydellinen. Kaikki lasiset versiot on kuitenkin pakko unohtaa, koska sivuikkunat ovat lievästi kaarella. Muoviset ikkunat voidaan jakaa akryyliin ja polykarbonaatista (PC). PC muovi kestää paremmin iskuja ja on periaatteessa särkymätön tai ainakaan se ei sillä tavalla halkea, kuin akryyli, se kuitenkin naarmuuntuu erittäin helposti ja on kalliimpaa kuin akryyli. PC muovista on olemassa kovapinnoitettua naarmuuntumiselta suojattua versiotakin, mutta se on noin kolme kertaa normaalia kalliimpaa, lisäksi sitä saa vain kirkkaana. Akryylistä on saatavana enemmän vaihtoehtoja, mutta yleensä niissäkin pitää tyytyä johonkin kompromissiin, esim. jos haluaisi paremmin iskun kestävää versiota, niin sitä tuskin on saatavana halutun värisenä tai paksuisena. Alkuperäiset ikkunat ovat 8mm akryylia ja jos ne kerran ovat kestäneet tähänkin asti suhteellisen hyvin, ilman että ne ovat suorastaan haljenneet, niin eiköhän ne jatkossakin kestä. Valitsin ikkunoiden sävyksi savun harmaan, jotta ne olisivat hieman tummemmat.

Uudet ikkunat voi piirtää vanhojen ikkunoiden avulla, jos ne saa ehjänä irti tai sitten tehdä pahvista tai kartongista sabluunat ikkuna-aukkojen mukaan, itse piirsin vanhojen ikkunoiden mukaan. Akryylin leikkauksessa saa olla tarkkana, sillä leikkauskohdasta saattaa lohjeta pieniä palasia, jos sirkkelin terä on huono ja pahimmassa tapauksessa koko levy saatta haljeta. Myös vannesahaa ja pistosahaa käytetään yleisesti. Itse sahasin käsivaraisesti sirkkelillä. Ikkunoiden kulmat ovat sen verran vähän pyöristetty, että pylristyksen tekee nopeasti santapaperilla.

Mutta miten ikkunoiden kiinnitys. Hyvä tapa kiinnittää ikkunat olisi laittaa ikkunan ja rungon väliin reilu kerros liimaa, esim. sikaflexia, jonka jälkeen ikkunan ympärille vedettäisiin vielä tiivistävä sauma, jollakin sellaisella massalla, joka kestää merivettä ja UV säteilyä, esim. sikaflexin UV säteilyä kestävällä massalla. Sikan sivuilla on menetelmästä melko selkeä ohje.

Sikan periaatekuva ikkunan liimauksesta

Ongelmana on se, että ikkuna on 8mm paksu ja syvennys on 8mm syvä. Jos siihen laittaa suositellun 4mm vähimmäisliimapaksuuden, ikkuna tulee rungosta 4mm ulos. Tai vaikka liimapaksuus olisi mikä tahansa ikkuna tulisi liimapaksuuden verran ulos rungosta, enkä halua myöskään tehdä ikkunasta yhtään ohuempaa. Joten päätin tehdä jonkinlaise kompromissin. Jyrsin ikkunan reunasta ikkunan vahvuudesta muutaman millin pois, jotta saan liimalle sopivan paksuuden. Lisäksi pienensin ikkunaa 5mm joka reunalta, jotta sain ikkunan ympärille tarvittavan tiivistesauman. Liimalla ja saumalla pitää olla riittävästi vahvuutta, jotta ikkuna pääsee elämään lämpövaihtelun vuoksi.

Ikkunan liimaus ja saumaus

Jyrsintä onnistuu hyvin alajyrsimellä ja tasapäisellä terällä muutama millimetri kerrallaan. Alajyrsin on siksu parempi kuin yläjyrsin, että ikkunan voi painaa jyrsimen ohjuria vasten, jolloin saa aina juuri saman verran ikkunan reunasta pois. Jollei käytössä ole alajyrsintä, voi yläjyrsimen kääntää toisin päin ja rakentaa siihen pienen pöydän pätkän ja ohjurin vaikka vain laudasta. Youtubesta löytyy useitakin ohjeita, miten rakentaa alajyrsin yläjyrsimestä.

Kun ikkunan reunasta ei jyrsitä liikaa pois, ikkuna voidaan painaa tasn runkoa vasten ja liimalle jää silti sopiva vahvuus, eli liima ei puristu pois ikkunan ja rungon välistä. Ikkunan rakenteen ei myöskään pitäisi heikentyä merkittävästi, koska ohennus tehdään vain ikkunan reunaan liimasauman kohdalle. Aika näyttää sitten miten hyvin tämä rakenne toimii.

Ikkunan reunasta jyrsitty osa pois

Liimaus

Sika suosittelee ohjeessaan käyttämään Sikaflex 295 UV liimaa ikkunoiden liimaukseen ja saumaamiseen. Ongelmana on kuitenkin se, että jonkun EU määräyksen vuoksi sitä ei enää saa myydä kuluttajille, vaan se on luokiteltu vain ammattikäyttöön. Mutta miksi sitä ei saa myydä kuluttajille, se jäi epäselväksi. Joka tapauksessa aina kun jostakin tuotteesta tulee vain ammattilaisille tarkoitettu, hinta pomppaa ja saatavuus heikkenee. Olisihan sitä varmasti jonkun firman nimiin saanut tilattua, mutta kun minimi erä on 12 tuubia ja hinta on luokkaa ~30€/tuubi, niin ehkä kannattaa etsiä muitakin vaihtoehtoja. Niinpä kysäisin suoraan Sikalta mitä he nyt sitten suosittelisivat kuluttajille, kun kerran 295:ttä ei saa kuluttajat ostaa. Vastauksen mukaan liimaamiseen käy perus Sikaflex 221, jota saa joka Moponetista, Honkkarista ja muista tavarataloista. Mutta saumaamiseen he suosittelivat Sikaflex 265:ttä, joka on tuoteselosteen mukaan tarkoitettu raskaan kaluston lasitukseen sekä lasien ulkosaumoihin ja jota myös kuluttajat saavat ostaa. No, sillä mennään sitten.

Sikan ohjeen mukaan ikkunan liimapintaan kannattaa sivellä ensin Sika Primer 209D:tä, joka on tartuntaa parantavaa mustaa nestemäistä ainetta. 209D:tä ei saa ihan joka kaupasta samoin kuin ei 265:tä, eikä niitä yleensä ole hyllyssä, mutta niitä saa tilattua yksittäin esim. Etrasta. Primeri on melko kallista ~60€ tölkki, mutta se on hyvin riittoisaa, yksi purkki riittäisi hyvin vaikka kahden veneen ikkunoihin.

Etuikkuna liimauksessa

Ennen ikkunoiden liimausta paikalleen, teippasin ikkunan ja rungon reunat valmiiksi saumausta varten. Laitoin myös rungon reunoille pienet 5mm muovipalat, jotta ikkuna ei menisi liian lähelle reunaa liimattaessa. Vasemman ja oikean etuikkunan sai helposti puristettu liimauksen ajaksi, kun liimasin ne ensin ja eri päivänä kuin sivuikkunat ja keskimmäisen etuikkunan.

Sivuikkunat liimauksessa

Sivuikkunoihin piti kehitellä jonkinlaiset puut, jotka on kiilasin kaiteen ja ikkunan väliin pitämään ikkunoita paikoillaan liiman kuivumisen ajan. Sivuikkunat kaareutuvat niin vähän, että akryyli taipuisi riittävästi tuolla matkalla jo omasta painostaan, mutta ikkuna ei nyt vain paina omalla painollaan sivuttain, joten ikkunaa piti saada painettua hieman sivuttain liiman kuivumisen ajan.

Saumaus

Saumaus tehtiin pursottamalla ikkunasaumaan Sikaflex 265:ttä sauman pohjalta alkaen, niin ettei saumaan jäisi ilmaa. Heti kun sauma-aine oli saatu levitettyä ikkunan ympäri, tasoitin sen pienellä kumilastalla. Tähän on varmasti olemassa hyviä tekniikoita ja sen oppii ajan kanssa paremmin, mutta mielestäni lopputulos oli ihan ok. Sauma-aine pitää levittää pienellä suuttimella, jotta sen saa menemään mahdollisimman syvälle sauman pohjalle, mutta sauma-aine on todella jähmeää tavaraa ja pienen reiän läpi rutistaminen on raskasta. Tuubia kannattaa lämmittää etukäteen vesihauteessa, jotta liima tulisi hieman notkeammin, mutta siltikin suosittelen lainaamaan jostakin sähkökäyttöistä puristinta, jos sellainen vain jostain löytyy.

Ikkunat saumattuna

Ikkuna sisältä

Ikkunat näyttävät nyt sisältä kirkkaammalta, vaikka ne on tehtyt tummemmasta materiaalista, kuin alkuperäiset.

Projektin materiaalit

8mm vahvaa savunharmaata akryylilevyä (Oroglas 8660) n. 2,8m² ~ 600€
4 tuubia mustaa Sikaflex 221 liimaa ~ 40€
4 tuubia mustaa Sikaflex 265 ikkunasaumaus ainetta ~80€
250ml pullo Sika 209D primeria ~60€
Erilaisia kittejä ~40€
Santapaperit ja hiomatarvikkeet ~20€
Maali 15€
Lisäksi projektissa tarvittiin erilaisia työkaluja, puukkoja, lastoja, imukuppikahvat, sirkkeliä, jyrsintä, hiomakonetta jne

Kustannukset

Materiaaleista kalleimman osan muodostivat akryylilevyt, mutta työkalut maksavat helposti vielä enemmän, jollei niitä ole jo muutoin olemassa tai niitä ei saa jostain lainaksi. Vajaa 900 euroa ei ole paha hinta uusista ikkunoista, kun vertaa sitä esim. joihinkin kansiluukkuihin, joista jotku mallit maksavat jopa yli tuhat euroa. Työtä projekti kuitenkin teetti mielestäni melko paljon, ainakin huomattavasti enemmän kuin alunperin ajattelin. On vaikea arvoida mitä se tulisi jonkin ammattilaisen tekemänä maksamaan, mutta veikkaisin sen kustantavan ainakin saman verran, kuin materiaalit.

Saumojen suojaus (päivitys)

Sikan ohjeistuksessa mukaan liimaus olisi hyvä suojata teipillä, joka estää UV säteilyn pääsemisen suoraan liimapintaan. Koska ikkunassa käytetty akryylimuovi sisältää jo itsessään jonkinasteisen UV suojauksen ja Sikaflex 265:stä sanotaan, että se soveltuu käytettäväksi ajoneuvon ulkopinnan saumauksessa niin ajattelin, ettei se olisi ihan välttämätöntä.

Parin kesän jälkeen huomasin kuitenkin, että 265 ei ilmeisesti kestä täysin UV säteilyä tai sitten se heikkenee jostain muista syistä. Liimasauman pinta ei silmin nähden katsottuna näytä halkeilleelta tai muutoinkaan vialliselta, mutta kun siihen kaataa päälle puhdasta vettä, saattaa vesi värjääntyä mustaksi tai pyyhkäisemällä saumaa rätillä, tarttuu rättiin selkeästi mustaa väriä.

HPX kiveniskusuojateippi.

Joten ajattelin kokeilla ikkunoiden teippausta. Sikan ohjeissa ei mainittu mitään erityistä teippiä, mitä olisi hyvä käyttää. Autojen koristeteippaukseen ja yliteippaukseen on saatavana jos jonkinlaista teippiä. Koska en ole asiantuntija teippiasioissa, päätin kokeilla yleisesti saatavilla olevaa HPX:n kiveniskusuojateippiä. Ajatttelin että kun se nyt on tarkoitettu ulkokäyttöön ja se on suunniteltu suojaamaan kiveniskuilta ja muulta kulutukselta paikoissa, joista autoa pestään säännöllisesti, niin luulisi sen kestävän myös veneen ikkunoiden reunassa. Aika näyttää miten se tulee pitämään.

Ennen teippausta

Teipattu sauma

HPX:n teippirulla on 5m pitkä ja 150mm leveä. Mittailin että teippi saisi olla n. 50mm leveää, jolloin se

menisi n. 2cm rungon puolelle ja 2cm ikkunan päälle. Palkkien kohdalla 100mm olisi hyvä leveys, silloin teippi menisi palkin yli ja n. 2cm molempien ikkunoiden päälle. 150mm leveästä teipppirullasta saisi juuri sopivasti muutaman pätkän 100mm leveää teippiä palkkien kohdalle ja loput saa leikattua 50mm leveiksi kaistaleiksi.

Teipattuja saumoja

Teippiä tarvitaan kaksi rullaa, sillä yksi rulla ei aivan riitä kaikkiin ikkunoihin. Teippaus onnistui mielestäni kohtailaisen hyvin, vaikkakin jotakin virheitä tuli tehtyä. Liimasauma ei ole kaikkialta aivan tasainen, mutta teippi on nyt ainakin niiden päällä suojaamassa UV säteilyltä. Aika kuitenkin vasta näyttää miten hyvin teippi kestää ja pysyy paikallaan.