Esittely

Tämä blogi

[In english]
Tämän blogin tarkoitus on kertoa Guyline 95 veneestäni ja siihen tekemistäni remonteista. Sen ei ole tarkoitus olla kronologinen kertomus siitä mitä tehtiin, vaan tarkoituksena on laittaa aihepiireittäin kertomuksia siitä mitä, miten ja miksi tehtiin. On aina kiinnostavaa tietää millaisia ratkaisuja muut ovat tehneet ja ehkä joku voi saada näistä kirjoituksista vinkkejä, miten jonkin kohdan voisi tehdä tai miten sitä ei ainakaan kannata tehdä. Kirjoituksia voi vapaasti kommentoida ja antaa vinkkejä, jos siitä ei olisikaan siinä vaiheessa enää hyötyä minulle, niin ehkä jollekin toiselle. 

Guyline 95

Guyline 95 on yksi Guy-Christer Lönngren suunnittelemista purjeveneistä. Guyline 95 mallista on vuosien mittaan tehty muutamia erilaisia versioita jo tehtaalta lähtiessään ja tietenkin omistajat ovat tehneet omia pikku muutoksiaan. En voi sanoa olevani mitenkään asiantuntija tässä aiheessa, mutta tässä nyt muutamia eroavaisuuksia, joita olen nähnyt ja kuullut.

Köli

Taittoköli

Köli on usein ns. taittoköli, joka nostetaan hydraulisesti pumppaamalla paine sylinteriin. Sylinteri työntää köliä yläreunasta eteen/alas, jolloin köli taittuu ylös. Sylinterin varsi on siten ulkona, kun köli on yläasennossa. Koska sylinterin varsi on ulkona ollessaan altis kasvustolle, kannattaa köli pitää mahdollisimman usein alhaalla, jottei sylinterin varteen kertyvä kasvusto vahingoittaisi sylinterin tiivistettä. Köli lasketaan alas antamalla paineen poistua sylinteristä, jolloin köli laskee omalla painollaan alas. Koska köli taittuu taaksepäin, niin kölin ollessa yläasennossa, painopiste siirtyy taaksepäin ja keula nousee hieman ylös.
Alkuperäinen pumppausmekanismi on käsikäyttöinen, kuten hallitunkissa, mutta jotkut ovat asentaneet jälkeenpäin myös sähkökäyttöisiä pumppuja. Pumppumekanismia on asennettu varhaisimmissa malleissa ainakin pentterin allaskaappiin, mutta myöhemmissä versiossa mekanismi on upotettu lattiaan kölin kohdalle. Tässä yksilössä mekanismi oli käsikäyttöinen ja sijaitsee allaskaapissa.
Myöhemmässä tuotannossa taittoköli on korvattu kiinteällä kölillä, joka on edullisempi valmistaa. Kölin päässä on paino ja köli ui n. 1,5 metrin syvyydessä, eli eroa taittokölin yläasentoon on suhteellisen vähän.

Masto

Mastoa on olemassa ainakin kahdella pituudella n. 14,5 ja n. 15,5m. Tämä yksilö on 14,5m mastolla ja koska masto tulee kannen läpi hieman vesirajan alle, tulee kokonaiskorkeudeksi veden pinnasta n. 14m. Venettä on tiettävästi valmistettu myös eräänlaisella massiivisella itsensä kantavalla keulassa sijaitsevalla mastolla, mutta siitä en ole nähnyt muuta kuin esitekuvia.

Perä

Veneen peräosaa on valmistettu jatkoperällä ja ilman. Tässä yksilössä on jatkoperä. Jatkoperä on erillinen osa, joka on pultattu veneen jatkeeksi ja sitä on saanut myös jälkiasennettuna. Joissakin yksilöissä (ilmeisesti uudemmissa) peräosan nukkumatila jatkuu paapuurin puolella avoinaisena peräpeiliin asti ja peräpeilissä on ikkuna tällä kohdalla. Tässä yksilössä nukkumatilan ja peräosan väli on suljettu ovella.

Ohjaus

Ohjausta on ollut saatavana pelkällä pinnalla tai ruorilla ja pinnalla. Tässä yksilössä on ruori ja pinna kiinnitetään hätätapauksissa peräsimen päähän. Peräsimen etureunassa yläpäässä on n. 20cm kevennystä, joka kapenee alaspäin, kuten peräsin muutenkin.

Sisustus

Suurimmat fyysit erot sisustuksessa ovat tiettävästi karttapöydän kohdalla. Tietenkin patjat voivat olla ihan eri värisiä, jotkut lasikuitupinnat ruskean sijaan valkoisia ja muita kosmeettisia eroja löytyy, mutta pääsääntöisesti kaikki muut osat ovat samoilla kohdilla. Usein karttapöydän etureuna on yksi iso ulospäin taittuva laatikko, joka on tarkoitettu karttojen säilyttämiseen. Mutta myös muunlaisia versioita on olemassa, mm. sellaisia, joissa karttapöydän etureunassa ei ole karttataskua, se ei ole suora ja siihen on sijoitettua pieniä laatikoita. Karttapöytää ja sen ympäristöä on varmasti myös muokattu eniten omistajien toimesta. Alkuperäisesti karttapöydällä sijaitsee kylmälaatikko sitä on voitu muokata jääkaapiksi tai sen koneikko on voitu vaihtaa jne.. Sen takaosassa sijaitsee sulakekeskus ja siihen on voitu lisätä erilaisia mittareita, radio ym. Tässä yksilössä pöydän etuosassa on karttatasku ja pöydällä sijaitsee kylmälaatikko, jonka rakensin myöhemmin uudelleen.

Lämmitys

Alkuperäinen lämmityslaite on yleensä ollut Wallas 2400 valopetroolimalli. Se sijaitsee veneen keskivaiheella WC:n seinän sisässä. Savupiipu tulee suoraan ylös kannelle, jossa on suljettava piipunhattu, sama piipunhattu näkyy jo esitekuvissakin. WC:n seinän sisään ei oikein mahdu Wallaksen diesel mallit, joten joihinkin yksilöihin on asennettu diesellämmitin veneen peräosaan. Itse vaihdoin alkuperäisen lämmittimen tilalle Safiren 2600 mallin, jonka saa juuri ja juuri sopimaan samaan tilaan, jossa Wallaksen lämmitin on ollut ja se voi käyttää Wallaksen piipunhattua. Muiden merkkien kohdalla voi ongelmaksi tulla pakoputki, jota ei suositella liitettäväksi Wallaksen läpivientiin ja kylkiläpivienti ei ole oikein hyvä vaihtoehto tässä kohdassa.

Moottori

Myynti-ilmoituksista päätellen moottori on aika usein Yanmarin 2GM tai 2GM20, eli kaksi sylinterinen diesel ja se sijaitsee veneen keskivaiheilla pöydän alla. Moottorista on ollut saatavina valmistusaikaan muutamia eri versioita, makeavesijäähdytyksellä (2GM20F tai 2GMF) ja raakavesijäähdytyksellä (2GM ja 2GM20). 2GM ja 2GM20 mallit ovat ulkoisesti täsmälleen saman näköisiä ja kokoisia. 2GM20 versiossa on vain hieman isommat sylinterit ja siten hieman enemmän tehoa. Pienemmän maksimiteho on 15hv ja isomman 18hv, vaikka lopussa oleva 20 viittaisi 20 hevosvoimaan, lukee moottorin kyljessä 16hv, joka on siitä saatava jatkuva teho. Myös muita moottoreita on näkynyt, todennäköisesti moottori on jälkeenpäin vaihdettu uudempaan, varsinkin jos alkuperäinen on ollut raakavesijäähdytyksellä.
Kaikissa moottoreissa on akseliveto, koska taittokölin vuoksi siihen ei saisi sopimaan vetolaitetta (sail drive).
Tässä yksilössä oli 2GMF moottori, joka on hieman alimitoitettu tämän kokoiseen veneeseen. Sen jatkuva teho on 13hv ja laskennallisesti tämän kokoinen vene tarvitsisi n. 18hv saavuttaakseen runkonopeuden (6,8s). Vaikka purjeveneellä ei yleensä tarvitse kulkea runkonopeutta, niin vajaa teho alkaa ahdistamaan erityisesti kovassa vastatuulessa, jossa  vauhti voi tippua lähelle 1-2 solmua. Optimi olosuhteissa tällä moottorilla vene kulkee maksimi kierroksilla siinä 6-6,5 solmua, mutta hyvä matkavauhti on siinä 4-5,5 solmua. Tämän moottorin alkuperäinen laturi pystyy tuottamaan vain 35A virtaa, mikä on aika vähäinen nykytarpeisiin, sillä useimmissa uusissa moottoreissa on yli 100A:n laturi.
Vaihdoin veneeseen uuden isomman moottorin vuonna 2019. Uusi moottori on Yanmar 3YM20. Uusiin Yanmarin 2 sylinterisiin moottoreihin luvataan vain 15hv tehoa, joten on mentävä 3 synliteriseen malliin, jotta saadaan vähintään 18v tehoa. 3YM20 malliin luvataan 21hv tehoa. Vene kulkee tällä moottorilla nätisti 6-6,5 solmua ja kovemmilla kierroksilla selvästi yli runkonopeutta n. 7,5 solmua.

Vanha moottori oli vielä hyvässä kunnossa, joten huolsin sen ja myin pois.

Potkuri

Alkuperäisen moottorin kanssa veneessä oli kaksilapainen 15x10RH taittolapapotkuri, eli halkaisija on 15 tuuma ja nousu 10 tuumaa (teoreettinen matka, jonka potkuri kulkisi yhden pyörähdyksen aikana) ja pyörimissuunta oikeakätinen. Se oli sopivan kokoinen vanhalle moottorille, mutta ei enää uudelle moottorille. Kaksi eri valmistajaa suositteli 3YM20 moottorin kanssa kaksilapaista 16x11 taittolapapotkuria, joten hankin sellaisen Flex-o-foldilta. Taittolapapotkuritkin ovat kehittyneet vuosien saatossa ja uusi potkuri on mm. huomattavasti tehokkaampi jarrutettaessa. 

Tämä yksilö

Valmistettu: 1985 1984 
Pituus: 9,5m + 1m peräjatke
Syväys: 1,4-2,4m
Korkeus: n. 14m (maston pituus 14,5m)
Leveys: 3m
Ohjaus: Ruori (+ pinna varalla)